lauantai 4. syyskuuta 2010

Sosiaalistumista

Uskaltauduttiin Pohjanlammen koirapuiston pienten puolelle yhdessä ihanan Ritan kanssa, jonka seurassa Oodi leikki jo pienenä pentuna. Saatiin olla onneksi keskenämme isompien koiruuksien leikkiessä isojen puolella. Vaikka Pohjanlammen puiston pehmeää ja tasaista hakealustaa olen kuullut sanottavan märäksi ja liejuiseksi (ja olihan se), niin silti alusta on Oodin jalkaa ajatellen paljon parempi kuin toisen paikallisen puiston epätasainen ja kivikkoinenkin pohja.


Kunnollisia kuvia ei oikein tarttunut mukaan, mutta jotain sentään. Melkein samanikäisten tyttöjen piti vähän kokeilla ensin, että kumpi onkaan kovempi likka, mutta Oodi päätti nätisti alistua hippusen vanhemmalle Ritalle. Varmasti neidot vielä joutuvat jatkossakin arvojärjestystään vähän hakemaan, mutta mitään mahdotonta rähinää eivät kaverukset vielä pitäneet vaan tilanteet selvitettiin nopeasti.


Puiston lähistöllä oli agikilpailu, ja koirakkoja lenkkeilikin puiston ohi monta. Oodin piti tietysti käydä sanomassa mielipiteensä toisten lenkkeilystä aidan takana, mutta koska Rita ei huutanut kurkku suorana ohikulkijoille, rauhoittui Oodikin paremmin. Ja monet käyttivät häiriötreenin hyväkseen, samoin kuin meikä yritti palkata Oodia aina hyvästä käytöksestä. Puistossa isojen puolella olleelle huskylauma sen sijaan piti käydä pusuttelemassa aidan raoista ja yhden huskyn kanssa Oodi sai aikaan kivan juoksuleikin aidan vierellä.


Koirakoulutähti Ritaniitti myös treenasi hienosti häiriön alla, kun Oodi parhaansa mukaan yritti olla häiriöksi. Oodi oli sitä mieltä, että Ritan treenit vaikuttivat paljon paremmilta kuin hänelle järjestetyt... Mutta jonkinlaista kontaktia saatiin mekin onneksi syntymään, ei huonosti ekakertalaiselta.

Ennen puistoilua mentiin Oodin kanssa hihnassa lämmittelylenkki ja puistoilun jälkeen palauttava jäähdyttelylenkki. Venyttelin myös kuntoutuvan jalan sekä ennen että jälkeen puistokäynnin. Lihashuolto on koiruuksillekin tärkeää, ja varsinkin Oodille. Rita jäi vielä leikkimään isompien kanssa kun me jo suunnattiin kotia kohti, liikaa ei jalkaa haluttu heti kärkeen rasittaa.


Jäähdyttelyä aloittelemassa


Koiraravit!

Kaikki meni hyvin, jalkaan ei satu ja Oodi on väsynyt, mutta näyttää onnelliselta. Huomenna mennäänkin sitten lappalaisten koirakouluun Laajavuoreen, saapa nähdä millainen härdelli siitä tulee!