lauantai 22. lokakuuta 2011

Halsvuori 22.10.



Kolmas retkikohteemme oli Laukaassa sijaitseva Halsvuori, jossa voi ihailla paitsi jylhiä kallioita niin myös ikivanhoja kalliomaalauksia. Paikka on kuulemma erityisesti kiipeilijöiden suosiossa, ja kallioon olikin kiinnitetty jonkinlaisia metallirenksuja.

Laukaan Metsoreitti olisi kulkenut jossain lähistöllä, mutta koska en jaksanut tällä kertaa paneutua reitin etsimiseen niin tarkasti, niin käppäiltiin Oodin kanssa vain Halsvuorentien maisemissa ja käytiin samalla reissulla Iso Kuukasjärven rannalla ihmettelemässä. Ranta tosin taisi olla jonkun oma veneranta, joten olisi ehkä pitänyt etsiä jokin toinen tähystelypaikka. Eipä kuitenkaan onneksi häiritty ketään.


Sateisen harmaa järvimaisema


Ei ihan se paikka, mitä etsittiin

Halsvuoren polku lähti vähän piilosta ja kerettiin mennä siitä ohikin. Mutta toisaalta, jos polku olisi heti löytynyt, niin ei varmaan olisi tullut käytyä ihastelemassa järveä. Ilmeisesti maanomistaja ei halua pitää Halsvuoresta kovin suurta meteliä, kun paikkaan ei ole minkäänlaisia viittoja. Ehkä kalliomaalauksien säilyttämisen kannalta on parempikin, ettei paikasta tehdä turistirysää. Onneksi maalauskohta on merkattu kyltillä, etteivät kiipeilijät vahingossa hilpaise siitä yli.











Halsvuoren juurella oli kaunis suolampi


...ja kiinnostava keppi!

2 kommenttia:

  1. Kiitos kuvan kauniista kuvista ja kävit juurillasi sillä tässä on muinainen kalastaja kansan koti kivikaudelta. Kun vesiraja oli tuolloin sisä - Suomessa asti peittäen vielä Kanta - Hämeen Tampereelta alas päin. Vesiraja kulki Jylhänperän kautta aina Jämsän Jokilaakson kautta nykyiseen Salpaeusselän kautta Itä - Rajalle saakka. Eli sen alle peittyi vielä Imatrakin ja moni nykyiset ranta kaupungit kaikki. Silloinen rata on nykyisin merkattu Hals - Kallion kylkeen ja se vesiraja näkyy vieläkin.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoista! :) Olipas jäänyt kommentti huomaamatta, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan...

    VastaaPoista