Mittasin molempien koirien säkäkorkeuden pari viikkoa sitten, kun Lykyn agilitytreeneissä tuli asiasta puhetta. Olin jotenkin kuvitellut, että sekä Oodi että Lykky ovat aika pieniä koiria ja Lykyn säkäkorkeus ei olisi vielä edes neljääkymmentä. Vielä mitä! Huteralla ovenpielimittauksella sain Oodin säkäkorkeudeksi 48,2 ja Lykyn 45,8! Pienuus on siis ilmeisen suhteellista.
Viime viikonloppuna oltiin Möhkössä moikkaamassa Oodin poikaa ja Lykyn veljeä Uljasta. Oli huippureissu, täytyy kirjoitella siitä pikimmiten.
Huomenna mennään koko konkkaronkka lammaspaimeneen Somerolle, Lykky pääsee ekaa kertaa sytyttelemään. Ensi viikolla alkaa edellisten harrastusten lisäksi pentukurssi paikallisen koirayhdistyksen riveissä, kivaa! Tavoitteena olisi ottaa vielä enempi haltuun tuota tottelevaisuuspuolta. Lykyn kanssa on hirmu mukava harrastaa, siksi kai näitä touhuja tulee haalittua.
Ei tosin Oodinkaan kanssa puuhaamisessa mitään vikaa ole, agilitya en uskalla vanhan jalkavamman takia Oodin kanssa aloitella (plus Oodi varmaan karkaisi radalta karjumaan muille koirille) ja tokojuttuja en jaksa hinkata. Paimennusta olen siksi Oodillekin nyt järjestänyt puuhaksi, jos lisäksi jotain jälki- tai hajukoirajuttuja löytyisi, niin se kyllä kiinnostaisi.
Lykky ja Lykyn veli Uljas, maistiaispala Möhkön reissulta |