Kuten aiemminkin taisin todeta, Oodi siirtyi kesän ajaksi seka-/nappularuokintaan reissailun ja hoitokeikkojen takia. Ilmeisesti tämä yhdistettynä helteisiin sai ennen todella ahneen koiran yllättäen nirsoilemaan. Oodi on jättänyt syömättä vaihtelevasti niin aamu- kuin iltasapuskojakin, ja muutaman kerran ruoka ei maistunut ollenkaan koko päivänä. Koiran olisi kai oikeastaan ihan luonnollistakin pitää välillä paastopäiviä, eikä tiettävästi yksikään ole vielä nälkään itseään näännyttänyt. Olen siis aina nostanut kupin tylysti pois tarjolta, mikäli sapuska ei ole noin kymmenen minuutin aikana kelvannut.
Jossain vaiheessa ruoka on siis aina ruvennut kuppiinsylkijällekin maistumaan. Olen kuitenkin alkanut (omia hermojani helpottaakseni) nostattaa ruuan arvostusta Oodin silmissä siten, että kuppi täytyy ansaita kuonon eteen. O on pienestä pitäen aina odottanut istuen hirmu nätisti ja rauhassa lupaa käydä ruuan kimppuun, mutta olenkin tehnyt hommasta nyt astetta vaativampaa. Neiti esimerkiksi saa hyvän tovin odotella ruokaansa paikkamakuussa, jonka jälkeen kupille säntääkin huomattavasti ahneempi koira. Johdan siis kerrankin pikkulappalaista oveluudessa 1-0!
...rauhoittuminen
Ehkä aiemmista kirjoituksista on luettavissa myös se, ettei Omps ole juurikaan niittänyt mainetta koiramaailman zen-buddhalaisena. Mitäpä sitä mietiskelemään ja meditoimaan, kun vauhti kuitenkin korjaa virheet, tuumaa O. Joskus on kuitenkin sähköjäniksenkin rauhoituttava. Täällä kotosalla kun hengaillaan ihan kaksistaan, niin neiti onkin 99% ajasta jostain pehmeässä ja lämpimässä paikassa viettämässä siestaa, tähän tyyliin:
Koirakamujen seurassa rauhoittuminen on kuitenkin Oodille ollut aina vaikeaa, mikäli kamukin on meneväistä sorttia. Yleensä vasta toisen koiran esimerkistä Oodikin malttaa relata. Harjoittelimmekin Nasse-basenjin kyläillessä sitä, että koirat rauhoitettiin keittiön pöydän viereen käskyillä makaamaan meidän emäntien teehetken ajaksi. Ja sehän toimi! Riekkukaverit malttoivat pötkötellä, kun saivat selkeät komennukset siihen puuhaan. Selkeät käskyt, jämäkkyys ja oma rauhallisuus - siinä lääkkeet tähänkin asiaan :)
Relaamisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti