Kuuma kesä alkaa vaihtua hiljalleen syksyksi, eikä se karvatassuja ajatellen ole ollenkaan huono asia. Reippaille lenkeille voi lähteä muulloinkin kuin aikaisin aamulla tai myöhään illalla, ja ruokakin maistuu ainakin Oodille paremmin nyt vähän viileämmillä ilmoilla kuin kovilla helteillä. Kyykäärmeiden varomisenkaan kanssa ei kohta enää tarvitse/jaksa olla niin hysteerinen, tosin ihan pian ainakin täällä keskellä Suomea metsät on vuorostaan täynnä hirvikärpäsiä, yäk.
Oodi on koko kesän aktiivisesti riisunut turkkiaan, ja varsinkin tyypin koipiosasto muistuttaa tällä hetkellä etäisesti kynittyjä broilerinkinttuja. Edelleen karvaa vaan lähtee ja lähtee, joten ellei tämä kohta lopu, niin Omps saa kohta opetella itse heiluttelemaan imuria. Karvanlähtö yhdessä tihentyneen peemailien lukemisen ja lähettelemisen kanssa taitaa kuitenkin enteillä lähestyviä juoksuja, josko syyskuussa Oodi vihdoin tekisi toiset juoksunsa. Eikös niiden jälkeen narttukoiran pitäisi vähän lisää aikuistua? Eikö niin? Pliis?!
Vielä ehtii kuitenkin kirmata metsissä ennen hirvikärpäsiä ja juoksuhuuruja, tässäpä tunnelmapaloja tämän aamupäivän metsäilyltä:
Kumarruin säätämään kameraa, Oodi juoksenteli ympäri kanervikkoa, ja yllättäen tämä näky oli edessä kun nostin pääni...
Aika nätti heebo minusta!
"Maastoudun kepin kanssa..."
"...eiku hepuloin!..."
"...ja taas matalaksi..."
"...ja eiku ympäri vaan!"
Elokuun aurinkoa vanhalla metsäautotiellä
Kun yksi keppi ei riitä...
"Jaa, mitä arvostelet siinä?"
Terkkuja Oodille ja emännälle!
VastaaPoistaSamaten sinne! Ja Kassulle rapsuja sekä erityisesti menestystä häntäkarvojen kasvatteluun ;))
VastaaPoista