Aprillipäivän kunniaksi suunnattiin pyörähtämään Korpilahden ryhmiksessä, niin kuin aiemmin uhkailin. Tuomarina suomenlapinkoirilla oli Hannu Talvi.
Edeltävänä päivänä tosin syntyi pieni härdelli, kun lueskelin näyttelykirjettä ja tajusin, että Oodi tarvitsee rekkaritkin mukaan! Nehän tietenkin sijaitsevat vielä Lapinlahdella, koska meikäläinen on Oodin sijoitusemäntä enkä omistaja. Onneksi skannerin ja tulostimen avulla saatiin kopio siirtymään tänne, iso kiitos kaikille avusta!
Ravitreeniä!
Näyttely pidettiin maneesissa ja tallialueella heppa-aitausten keskellä. Keli oli tosi kurainen, ja meidän kehä sijaitsi ulkona, mutta eipä se haitannut. Mieluummin me alkukantaisemmat hypitään kuralätäköissä kuin vaikkapa vitivalkoiset mittelit tai puunatut pitkäkarvaiset spanielit. Ja olipahan koiruuksilla ulkona odotellessa enemmän touhuttavaa niin lumihangessa pyörien kuin hevosia katsellen.
Oodi otti koko reissun mukavan lunkisti ja esiintyi kehässä taitavasti.
Arvostelu oli ihan Oon näköinen:
"Musta ruskein merkein. Keskikokoa kookkaampi. Hieman kevytrakenteinen pää. Hyvä kaula ja selkälinja, muuten kapeahko runko. Hyvät eturaajat. Kintereistään kovin ulkokierteiset takaraajat. Turkki ei parhaimmillaan. Hyvä luonne. Kovasti ahtaat takaliikkeet. Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä"
Keltainen nauha eli H saatiin kotiinviemisiksi ja reissu oli kaiken kaikkiaan tosi onnistunut! Näyttelysäännöt ja kirjainten selitykset löytyvät täältä. Reissuseurasta ja kuvausavusta kiitokset, J ja P!
Kehään menossa. Turhan fiiniksi tätä neitiä ei ainakaan voi syyllistää, rapalammikoissa olisi nimittäin aivan hyvin voinut kuulemma istua. Toisilla muhkuturkkisemmilla oli kunnon karvapöksyt jalassa, niin Oodi ilmeisesti ajatteli hämätä tuomaria pienellä kurakuorrutuksella...
Yhteisjuoksutuksesta
Yksilöjuoksutus, jossa tuomari katsoi etu- ja takaliikkeet.
Hampaiden tarkistamista ja kopelointia pitää Oodin kanssa treenata vieraampien ihmisten avustamana - Oo olisi mielellään vähän väistellyt tuomarisetää.
Mun sormi kertoo että "paikka" ja siinä pitää nyt pysyä kiltisti ihailtavana.
Kaikista postauksen kuvista kunnia kuuluu P. Sassalille.
Tervehdys! Me nähtiinkin Oodi Korpilahdella. Hienoa, että saitte tuloksen mihin olitte tyytyväisiä. Niin kävi myös meille. :) Kevään jatkoja (vai odotuksia?)! :D
VastaaPoistaTerve vaan! Kiva kuulla että muitakin on lykästänyt, missäs luokassa teidän koiruus pyörähteli? :)
VastaaPoistaKokemus oli kyllä kaikkinensa ihan jeejee, tuomarikin oli mukava. Ehkä joskus vielä innostutaan käymään jollain toisellakin tuomarilla näytillä, niin saa sitten arvostelun vähän eri näkökulmasta :)
Voi kevät tosiaan, tule jo! Nyt näyttäis sataneen tämän päivän aikana 30cm lunta tänne, jippii :D
Hienoa Oodi! :)
VastaaPoistameillä olis kans näyttelyhommeleita luvassa 21.4. mutta Hepu ei kyllä taida osata noin hyvin seistä. Mutta eiköhän siitä jotain näe :) käydään ensin 9.4. mätsärissä testailemassa.
Ei oo kyl ihme jos koira väistää, kun vieras äijä kumartuu tollee suoraan päälle... Mutta joo, voihan siihen silti totutella lisää :)
Hih, niinpä, ei tuo tuomarilta kaikkein lempein lähestyminen kyllä ollut ;) Mutta siksi mietin kun Oodi on muutenkin vähän herkkis näissä jutuissa, esimerkiksi kun muutaman kerran ollaan tehty luoksepäästävyyttä (koira sivulla ja paikallaan, kun joku vieras nätisti lähestyy ja tervehtii koskien) niin Oodi yleensä ekoilla kerroilla aina lähtee vastaan rauhoitellen tai vähän väistää. Eihän tää onneks mikään iso ongelma ole kun eläinlääkärikäynnit sun muut sujuu taas tosi hienosti, mutta vieraiden ihmisten koskettelun positiivinen vahvistaminen tekis kuitenkin varmasti ihan hyvää :)
VastaaPoistaOodillakin tuo seisominen jotenkin loksahti paikoilleen vasta vähän aikaa sitten, joten teillähän on tässä hyvää aikaa vielä treenailla :) Ja mätsärit on kyllä mukavia!
Oodilla myös auttoi se, että ajoin koiran pieneen treenimielentilaan ennen kehää, niin oli hyvä vire tekemiseen kehässäkin - siksi se varmaan seisookin noin topakkana kun on hetki sitten saanut samasta hommasta helposti kasapäin nameja :D Hahaa, huijasinpas!
Meillä oli Iita (riistanarttu) viimeistä kertaa pentuluokassa. :) Iitallakin meni tuomarin lähestyminen vähän ohi neiti nimittäin laski alleen jostain syystä. Ollaan kyllä kotona harjoiteltu vieraittenkin ihmisten kanssa, mutta joku noissa vieraissa miehissä nyt vähän pelottaa.
VastaaPoistaMe mennään seuraavaksi Jämsän ryhmikseen ja toiveena olisi ainakin H junnukehästä. Meille se riittäisi,kun ei ole mitään odotuksia oikein ollutkaan. :)
Oodi on kyllä näppärän näköinen koiruli. :)
Voooi, Iita oli siis yksi niistä ihanista pentusista :)) Kaikki ne pienetkin käyttäytyi niiiin nätisti!
VastaaPoistaEhkä se johtui vähän tuosta kurakelistäkin, että kun tuomari ei voinut kovastikaan kumartua vaan joutui "ampumaan suoraan päälle" niin näistä herkemmistä se tuntui inhottavalta.
Tsemppiä Jämsään, siellä näyttääkin olevan joku naistuomari :)
Tiedä nyt siitä hyvin käyttäytyvästä. ;) Kehässä onneksi oli kuulolla. Toivottavasti nähdään taas jossain ja kiitos tsempistä! :)
VastaaPoista