tiistai 14. toukokuuta 2013

Iltapäivän tunnelmaa pellolla



Oodi fiilistelee tulevaa kesää pellon reunalla. Bikineitäkin neiti riisuu melkoista vauhtia, aika ohkaiselta näyttää sivuprofiili verrattuna katselmusposeeraukseen.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran epävirallinen paimennustaipumuskoe Somerolla 11.5.

Käytin Oodin Paimensukuisen Lapinkoiran seuran järjestämässä epävirallisessa paimennustaipumuskokeessa Somerolla lauantaina. Oo ei taipparia läpäissyt, vaikka intoa hommaan oli noin neljän koiran tarpeiksi.

Oodi on nähnyt lampaita alle vuosikkaana Johanna-kasvattajan luona, ja hirmuinen meno oli neidillä päällä silloinkin. Vaikka ollaankin treenattu hallintaa eri tilanteissa ja Oodi oli taipparia edeltävän viikon liikkunut ja touhunnut runsaasti kaikenlaista, osasin odottaa, että lampaiden kanssa saattaa lähteä lapasesta siitä huolimatta. Ja lähtikin. Oodi siis oli todella kiinnostunut lampaista, mutta ei tehnyt yhteistyötä minun kanssani vaan juoksutti lampaita oman mielensä mukaan. Tässä kokeessa ei mitattu yhteistyön osalta ns. "toko-yhteistyötä" vaan sitä, miten koira lampaiden suhteen työskentelee ohjaajalleen. Oodi esimerkiksi pysähtyi kyllä parikin kertaa odottamaan karjaisustani, mutta menoluvan saatuaan lähti juoksemaan omiaan.

Arvostelu suoritettiin neljän eri osa-alueen osalta, ja kolmen ensimmäisen osa-alueen keskiarvon ollessa kolme tai yli taipumuskoe läpäistiin. Arvosteluasteikko oli 1 (ei osoita) - 5 (osoittaa voimakkaasti).

Oodin osa-aluepisteet

1. Kiinnostus paimennettaviin 3 Kiinnostunut, lähestyy varmasti.
2. Taipumus hallita laumaa 1 Juoksuttaa lampaita, ei tuo niitä ohjaajalle.
3. Henkinen kestävyys 3 Ei välitä häiriöistä, palautuu pakotteista.
4. Yhteistyökyky ohjaajan kanssa 1 Tekee itselleen. 

Hieman kiihkeä, käyttää haukkua, jahtaa lampaita, koulutuskelpoinen.

ka. 2,33 HYL Suositellaan uusintakoetta.

Mitä kokemuksesta opittiin? No, että harjoiteltava on. Oodilla on selvästi kiinnostusta paimennettaviin eläimiin, mutta ei oikein tiedä, miten tulisi toimia. Hommat menevät juoksuttamiseksi ja korvat katoavat. Varsinkin lampaille Oodi on vielä aivan liian kiihkeä tapaus eikä osaa mitoittaa toimintaansa herkemmäksi.

Kokeen jälkeen aidalla olleet kannustivat meitä poropaimennustestiin, mutta enpä tiedä. Poropaimennustestiin en haluaisi lähteä hakemaan "ei voida päätellä onko paimennusta vai jahtaamista" -arvostelua, koska sen osaan sanoa täältä etelästäkin käsin edes näkemättä Oodia poroilla. (Enkös olekin aika etevä ennustaja :D ) Haluaisin Oodin kanssa sen sijaan päästä ihan harjoittelemaan paimentamista. Oodille täytyisi hakea rauhallisempaa mielentilaa paimennettavien eläinten kanssa, ja se, että veisin Oon juoksuttamaan poroja testiin, ei varmasti palvelisi tätä tarkoitusta. Ajattelen, että voitaisiin tarttua tilaisuuksiin harjoitella paimennushommaa ja antaa ajan tehdä tehtävänsä - sitten hamassa tulevaisuuudessa johonkin testiin kokeilemaan uudestaan.

Halusin testata Oodin paimennustaipumuksen, koska mielestäni näiden työominaisuuksien testaaminen on rodussa hyvin tärkeää. Vaikka varsinaista taipumusta ei Oodi tällä kertaa näyttänytkään, voi se tulevaisuudessa vielä kuoriutua esiin kaiken sohlaamisen alta.

tiistai 7. toukokuuta 2013

Ruutu



Tässä sitä lupaamaani ruutua nyt sitten olis. Ruutu on rajattu neljällä kiviä täynnä olevalla pahvimukilla, heh.

Aloitin ruutuharjoituksen Oodin kanssa kosketusalustan käyttöä muistuttelemalla. Sitten siirsin alustan ruudun keskelle namipalkan kera. Päästiin siihen vaiheeseen, että Oodi menee nappaamaan alustalta namin ja jää töröttämään seisten keskelle ruutua, mistä sitten heitän namin palkaksi. Ei varmaan oikeaoppisinta koirankoulutusta, mutta meijän hömppähommissa toimi ja sekä Oodilla että minulla oli hauskaa :)

maanantai 6. toukokuuta 2013

Rantareissuja

Ollaan viime aikoina lenkkeilty paljon tuossa läheisen järven tuntumassa. Oodi on uskaltautunut jo lutraamaan vedessäkin. Tänään neiti kahlasi ihan oma-aloitteisesti ilman mitään keppiprojektia niin syvälle, että mahakin kastui. Taitaa jotenkin mystisellä tavalla vetää puoleensa tuo läträäminen, vaikkei Oodi mikään uimamaisteri olekaan.

Yhdellä lenkillä Oo testaili useaan otteeseen puoliksi palaneen nuotiopuun kellumisominaisuuksia. Jokaisessa järvelle aukeavassa kohdassa halko piti käydä tiputtamassa veteen ja ihmetellä sen lillumista.



Muutamaan otteeseen testaaja meinasi itse mulahtaa halon perässä. Ei kuitenkaan tullut uimareissua.

Pitkien ulkoilujen jälkeen kotona voikin istahtaa lueskelemaan kirjaa tämmöisen kaverin kanssa:


Taidetaan tästä lähteä vielä läheiselle hiekkakentälle vähän tokohömppäämään ihan muuten vaan. Ajattelin yrittää opettaa Oodille merkin luo tai ruutuun menemistä uutena juttuna, koska Oodi selvästi tykkää aina ihan uusien juttujen kokeilemisesta. Ehkä siksi, koska omakin into on niiden kanssa aina ihan eri kuin iänikuisten seuraamisten. Meillä ei tosin ole muovitörppöjä ruudun merkkaamiseksi, mutta eiköhän tässä jotkin merkit kehitellä.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Katselmuspose

Bongasin netin syövereistä Oodista katselmuskehässä otetun hienon sivuposeerauksen, kiitos kuvasta Minna Rinne! :)


Ehkä täälläkin alkaa postaustahti hiljalleen kiihtyä, koska sain graduni painoon tuossa viime viikon lopulla. Nyt voi siis keskittyä muuhunkin kuin tieteellisen tekstin kanssa painiskeluun. Esimerkiksi blogin päivittämiseen. Huippua jee!

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Katselmus 2013

Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa ollut katselmus oli ja meni nyt viime viikonloppuna. Nähtiin tosi tuttuja, jostakin tuttuja ja vähän vähemmän tuttuja. Ihan tuntemattomiakin oli tietty mestoilla iso liuta, heh. Ja ennen kaikkea kauniita koiria!

Oodi hengasi mukana sekä lauantaina että sunnuntaina. Viime katselmukseen verrattuna Oo oli ihan hirmuisen levoton. Tai levoton on väärä sana - terävä on parempi. Tätä asiaa ajattelinkin pohtia ihan oman postauksen verran jossain vaiheessa.

Kehägeimit oli AVO2-nartuissa sunnuntaina iltapäivällä, tuomarina toimi Janika Wiksten. Oodi oli kehässä tuttuun tapaan oikein hienosti, olin oikein ylpeä neitin keskittymisestä ja kontaktista. Yksilöjuoksutus tosin meinasi mennä haisteluksi, ja tuomarin lähestymistä Oodi vähän väisti sekä kehän alussa että lopussa. Oodi kyllä ekalla kerralla moikkasi tuomarin pikaisesti, mutta toisella kerralla käänsi melkein ahterinsa esiin. Yksilökopeloinneissa ei lähestymisen kanssa ollut mitään ongelmaa, kun ehdin itse paremmin tilanteeseen mukaan alas Oodin kaveriksi. Oodi vaan on niin herkkä, että ei tykkää siitä, että ihmiset lähestyvät käsiensä kanssa ikään kuin ylhäältäpäin. Koskemisessa ja kopeloimisessa ei ole mitään ongelmaa ja pusujakin Oodi jakelee kyllä auliisti, mikäli lähestyminen on ikään kuin Oodin mielestä vähemmän päällekäyvä :) Herkkis mikä herkkis.

Oodi sai kotiinviemisiksi oikein omannäköisensä arvostelun. Tuomari huomautti, että aavistuksen verran saisi olla vähemmän läskiä kyljissä, mutta muuten kommentit olivat ahtautta lukuun ottamatta positiivisia. 

"Hyvän tyyppinen, lähes 4v. Hyvä pään muoto. Hyvä ylälinja. Saisi kulmautua takaa paremmin. Kovin kapea edestä ja takaa. Hyvä turkki. Tyypillinen käytös."



sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Hietasyrjänkangas 21.4.

Eeeipäs jaksettukaan mätsäröidä tänään. Kehäilyn sijaan suuntasin Oodin kanssa tutustumaan Hietasyrjänkankaan maastoihin Laukaaseen. Eksyttiin reitiltä noin neljästi, mutta ihanissa harjumaisemissa vierähtikin mukavasti pari tuntia - eväätkin olin pakannut mukaan. Tässä vähän tunnelmia ja Oodia kuvin.