maanantai 26. huhtikuuta 2010

Paluu pinkkiin


Muistathan pitää rauhoitetun/nukutetun eläimen lämpimänä!

Tikit on nyt poissa ja haava oli hyvin parantunut. Oodin silmät alkoivat punottaa uudestaan heti silmätippakuurin jälkeen, mutta tällä kertaa lääkäri antoi ohjeeksi vain huuhdella silmiä keitetyllä vedellä. Todennäköisesti punoitus on vaan pölyärsytystä kevään tulon ansiosta, toivotaan niin.

Jos jotain olen tästä eläinlääkärissä ramppaamisesta oppinut niin sen, että jos haluaa jotain tietää, pitää todella sitkeästi yrittää kysellä. Eläinklinikalla on sellainen touhu ja meno päällä koko ajan, että tuntuu että henkilökunta keskittyy aina tuhanteen asiaan kerrallaan ja eläimen omistaja jää helposti huomiotta. Se, että kysytään "mites teillä on menny?" on ihana ja tärkeä asia, mutta se että kysymykseen olisi aikaa vastatakin niin se olisi vielä hienompaa. Hoidon kannalta kuitenkin näen olennaisena asiana sen, että käydään yhdessä läpi asioita!!! Omia kysymyksiään pitää yrittää ampua heti vaan niihin väleihin kun oman eläimen hoidosta jotakin tietävää lääkäriä tai hoitajaa näkee. Tänään onnistuin salamakysymyksellä urkkimaan selville niinkin olennaisen asian, kuin että koska metallipinnat mahdollisesti poistetaan. Myös silmien punotuksen hoidosta sain kuulla vasta maksaessani kun itse asiaa kysyin, kun Oodin papereihin ei silmistä ollut kirjoitettu vaikka lääkäri niitä olikin katsonut. Tietysti se on pääasia että eläimet saavat mahdollisimman hyvää hoitoa ja siinä ei ainakaan Oodin kohdalla ole ollut mitään ongelmaa! Ja aina Oodi on otettu todella lämpimästi tervehtien ja rapsutellen vastaan koko paikan puolesta kun ollaan lääkäriin menty. Sydäntenmurskaaja mikä sydäntenmurskaaja ;)

Eläinlääkärin arvio pinnojen poistosta oli 6vko - 8vko leikkauksesta. Mahdollisimman pian, mutta niin että leikkauskohta on hyvin luutunut. 6 viikkoa voi olla liian aikaisin, mutta mielellään ennen kahdeksatta viikkoa kuitenkin kun kyse on kasvavasta pennusta. Tämä aiheuttaa vähän kikkailuja kesäkuun suunnitelmissani, olen nimittäin lähdössä vaellusriparin ohjaajaksi 8pv kesäkuuta alkaen. Topilaan mahdollista hoitopaikkaa ja jopa inhottavimmassa tapauksessa omaa lähtemistä on siis punnittava tarkkaan, leikkauksen jälkeen kun täytyy jatkaa rauhallista elämää. Mutta asiat järjestynevät parhain päin, töitä kun olisi tehtävä että olisi resursseja kuntouttaa Oodin jalkaa...

Niin, ja mitä tuo otsikko sitten tarkoittaa:

Sydämet tuli takaisin! Oltais kuulemma saatu se pääkallopaketti, jos hoitaja olisi tajunnut että tää kuosi on jo tuttu... Kasvattaja-Johanna siellä nyt myhäilee tyytyväisenä ;) Pääkallojen menetyksestä huolimatta toivon kovasti, ettei sen kuosin testaamiselle tule enää mahdollisuutta!

3 kommenttia:

  1. Ihan hirmuisesti jaksamisia emännälle ja toipumista potilaalle! Rankka alku teidän yhteiselle taipaleelle =(

    Paketti on kyllä erittäin oikeaa kuosia, mutta totta tosiaan koko sydämestäni minäkin toivon, että mahdollisimman pian Oodi saa taas loikkia joka koivella ilman minkään värisiä paketteja!

    <3

    VastaaPoista
  2. Missäpäin Jyväskylää te asutte? Olen kuullut, että Kypärämäessä Eläinklinikka Tähti on hyvä paikka.

    VastaaPoista
  3. Kypärämäessä asutaan ja Tähdessä ollaan käyty rokotuksilla, tosi ihana paikka! :) Mutta siellä ei ole resursseja tämän hoitoon, valitettavasti. Tai niin olen ymmärtänyt että Kirri on ainoa jossa on kunnon vermeet ja ortopedi...

    VastaaPoista