sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Ja huomenna, taas huomenna...

... olen surullinen? (Varoitus, tästä tuli taas pitkä ja polveileva päivitys!)

Radiorenkutuksesta löytyi sopivat sanat tähän päivään. Kovasti täällä emäntä jännittää huomista iltapäivää että miltä röntgenkuvat näyttävät. Oodia kiinnostaa lähinnä nukkuminen, käytiin nimittäin pieni viikonloppureissu äitienpäivän juhlistamisen merkeissä ja Oodilla sujui TODELLA HIENOSTI. Oodi ei ole kuukauteen tavannut riehaantumisvaaran takia ketään muuten kuin nopeasti pihalla sylissä pidettynä. Häkin ja namien voimalla kuitenkin yhden yön keikka sujui tosi rauhallisesti, pientä satunnaista draamailuvinkunaa lukuun ottamatta.

Alkuinnostuksen ja rauhoittelujen jälkeen Oodi löysi paikkansa ja kävi pötkölleen milloin kenenkin varpaille, tiukan vahdinnan alla oli tietysti koko ajan. Häkki oli varmuuden vuoksi kyllä aktiivisessa käytössä ja onhan se paimenkoiralle outo paikka olla häkissä kun lauma pyörii ympäriinsä. Mutta sekin sujui kokeiluluontoisten päästämutulos-itkujen saattelemana oikein mallikelpoisesti. Jos jalan terveys olisi ollut vaarassa, oltais suunnattu takaisin kotiin tai väliaikaisesti Oodin olisi voinut laittaa viileän auton takakonttiin nukkumaan kun molempina päivinä satoi vettä. Niin ja auto oli siis parkissa suojaisassa katoksessa asunnon ulko-oven vieressä eikä näköyhteyttä muualle kuin katoksen seiniin ja ovelle oikeastaan siinä kohdassa ole.

Reissulla tuli huomattua että Oodi hienosti on oppinut sen mitä ei mene -tarkoittaa. Sanotaa, että koiralle ei saisi antaa kaksisanaisia käskyjä (ei mene, ei tule, ei sitä, ei tätä...) kun eivät moisia ymmärrä. Onhan totta, ettei koira tajua käskyä samalla tavalla kuin ihminen, "haa siinä on kieltosana ei ja sitten se, mitä en saa tehdä!", mutta kyllä minun nähdäkseni Oodi tietää mitä ei mene/ei tule tarkoittavat oikeissa yhteyksissä. Niitä jotenkin luonnostaan olen käyttänyt, esimerkiksi seis tarkoittaa totaalipysähtymistä paikoilleen, kun ei mene/ei tule taas sitä että pitää pysyä tietyn rajan, esimerkiksi oviaukon, toisella puolella. Ei mene silloin kun käskijä jää Oodin kanssa samalle puolelle ja ei tule silloin kun käskijä lähtee itse toiselle puolelle. Sekavaa näin selitettynä mutta kyllä se käytännössä meillä sujuu ainakin silloin, kun on olemassa selkeä raja eikä käskyä anneta niissä tilanteissa kun Oodin on sitä mahdotonta näin harjoitteluvaiheessa noudattaa. Niin ja ei + mikä tahansa sana ei siis tietenkään toimi jos ei opettele mitä yhdistelmä tarkoittaa, tämäkin emäntä syyllistyy usein pihalla älyttömään sekavuuteen kun voisi opetella sen jätä ihan kunnolla: "ei syö, älä nyt viitti ottaa sitä, hei ei syö, elä syö, no nyt jätä syömättä se hei!" -ronkkii suuta- Ja samaan aikaan pienet hampaat jauhavat iloisesti jäniksenpapanaa. Ei täällä ainakaan koskaan ikinä inhimillistetä koiruutta liikaa... -viheltelee-

Näin loppu"kevennyksenä" totinen kuva väsyneestä toipilaasta:


Onnea vaan, jos jaksoit jälleen lukea loppuun saakka! Miksi sanoa asiat lyhyesti ja ytimekkäästi, kun ne voi aina rustata pisimmän kaavan mukaan.

1 kommentti:

  1. Toivottelen teille roppakaupalla onnea, sujukoon eläinlääkärikäyntinne suotuisissa merkeissä! Hyvien uutisten toivossa!

    VastaaPoista