keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Humps...

Meillä pelätään. Järjestelin kirjahyllyä ja Oodi tohotti siinä lähistöllä. Onnistuin tiputtamaan hyllystä pahvisen, kevyen laatikon joka tietysti läiskähti ihan suoraan Oodin lähelle, taisi jopa vähän osua. Neiti tietty pelästyi, ja ryntäsi makuuhuoneeseen. Kävin tarkastamassa ettei vaan sattunut mitenkään, ei onneksi. Kuitenkin joku trauma tuosta nyt taisi jäädä kun äsken tippui lompakko lattialle ja neiti painatti suoraan makkariin. Harmittaa, mitenköhän Oodi pääsisi tästä nyt yli... Kun ulkonakin jos joku tippuu kun Oodi on irti niin neiti on pian kadoksissa kun lähtee litomaan :( Haukottelin, eli yritin käyttää rauhoittavaa signaalia, yritin olla mahdollisimman normaali ja kaikkea mutta ei ollut ilmeisesti kovin menestyksekästä. Voihan kura.

3 kommenttia:

  1. Joo, ehkä Oodi ei nyt tästä hajonnut! Tästä blogista saa ainakin mahdollisimman realistisen kuvan siitä, millaista on elää ekan koiranpentunsa kanssa ja hermoilla siitä että "menikö se nyt rikki jos kävi näin" ;) Realismi kunniaan.

    VastaaPoista
  2. Hei Elina. Oodi on kasvanut perheessä, jossa tippuu melkein mitä tahansa, milloin tahansa ja usein. Ja ihan niskaan. Kattilankansista asti...
    Ehkä se nyt testaa sinua, säikähdätkö SINÄ noista ja käyttäydytkö sen jälkeen omituisesti.

    Tuskin se siitä mitään traumoja saa - tai sitten ne traumat on aiheutettu jo täällä meidän hulinassa ;)

    Voithan omaksi mielenrauhaksesi harjoitella vaikka niin, että kokeilet jonkun Oodille Maailman Mieleisimmän Herkun kanssa, että yhtä aikaa kun tiputat ensin jotain pientä ja kevyttä ensin matalalta, sitten korkeammalta, tiputat sille myös herkun syötäväksi. Niin ainakin tavaroiden tippumisen pitäisi yhdistyä johonkin hyvään ja mieleiseen :)

    Suukkoja Oodille. Kauko lähtee huomenna ja minulla on valtaisa uusien pentujen toive: lapinkoiravauvakuume - Kiaran juoksusta ei tietoakaan, vaikka kaiken laskelmallisuuden mukaan olis pitänyt jo alkaa olla näkyviä merkkejä...

    VastaaPoista
  3. Niin mä ajattelinkin että siellä se on ainakin tottunut putoaviin asioihin kun olen nähnyt itsekin ettei Oodi ja veikat suuremmin mitään hätkähtäneet. Jospa se tosiaan vaan mua testaa, että onko ne tavarat täällä vaarallisempia kun muualla kun ne tippuu :D

    Me harjoitellaan! Kyllähän sitä väistää toki tarvii mutta ihan paniikkiin ei tarttis mennä. Oodi lähettää kovasti terkkuja Kaukolle ja tsemppiä uuteen kotiin, me pidetään tuplakannuksetkin pystyssä että Kiara olisi pentuajatuksille myötämielinen :)

    VastaaPoista