lauantai 23. tammikuuta 2010

Pakkasriemua!

Päädyttiin Oodin kanssa ulkoiluasioissa hihnaan tai irti olemiseen. Liina tahtoo sotkeutua pikkuotuksen jalkoihin ja muutenkin tuntuu että viiden metrin liinalla on sama vaikutus kuin fleksillä, niskaan tulee kohtuutonta rasitetta jos neitokainen pongahtelee ympäriinsä eikä Oodi saa tuntumaa siihen, kuinka pitkä naru oikeasti on. Eikä hihnassa olemisen kuulu olla kurja juttu. No, taas virheestä opittiin! Voidaan hyvin ulkoilla hihnassa pentunakin kun Oodi pääsee kuitenkin leikkimään ja kulkemaan myös irti. Tyhmää vaan näin hiihtoaikaan kun niin monissa paikoissa on ladut eikä koiran kanssa voi siellä kulkea, mutta nauttikoot hiihtäjät nyt talvesta kun sellainen kerrankin on :)

Oodilla oli taas tänään luupäivä. Minulla on aikomuksissa opettaa Oodille, että oikeita luita syödään pyyhkeen päällä, mutta toistaiseki ollaan tehty niin että Oodi massuttaa niitä rajatussa tilassa. Siitä sitten pienennetään vanhan pyyhkeen/vanhan lakanan päälle jahka tässä keretään. Kivempi sitten kun on matot ja muut lattialla niin veristä luukönttiä ei tarvitse joka paikassa pyöritellä. Hurjaa on tuo pienen pennunkin luun syönti, äskenkin Oodi hotaisi ensin luun ihan mahdottoman nopeasti eikä malttanut juurikaan sitä pieniä. Arvaatte että emäntää vähän hirvitti. Tämän takia moni koiranomistaja varmaan arkailee antaa koiralleen luita kun onhan se aika karun näköistä kun se melkein kokonaisena mahaan menee!!! No, niin kuin aavistelinkin, hetken päästä tuli melkoisen iso oksu ja luu sen mukana. Tämän jälkeen neiti malttoikin sitten pureskella herkkunsa kunnolla... Huh huh. Ajan myötä pentukin varmaan oppii syömään maltillisemmin, ja luun syöntiähän täytyy joka tapauksessa valvoa! Koska Oodi on kuitenkin syönyt luita pienestä pitäen, uskallan niitä antaa vaikka se nyt aluksi hurjalta näyttäisikin. Pysyy kakka kovana sitten isompanakin, kun kaiken maailman risuja ei enää tarvitse mahaan asti pilkkoa ;)

Lopuksi vähän talvisia kuvia niin uuden oranssin, kevyen hihnan kanssa kuin ilmankin:


"Tää on se koiranpentuilme mistä ne kaikki kohkaa!"



"Mä tuun, sitä sydäntä tänne ja heti!


Lumimuurin vartija ja masun alle sotkeutunut uusi hihna

4 kommenttia:

  1. Tykkään
    a) oranssista talutushihnasta ja
    b) huipuista kuvateksteistä. :0)

    VastaaPoista
  2. Olishan pitänyt arvata että tolla oranssilla on ainakin yksi fani ;) Sen sävy on varmaan asvalttityöntekijäoranssi...

    VastaaPoista
  3. Hei Oodius!

    Täällä ollaan vastavierailulla. Hieno hihna, Pekka tuumii, että tuon täytyy olla se "tyttöjen väri", kun meillä käytetään lähinnä sitä miehekkään pinkkiä ;-)

    Olisiko ok, jos laittaisin Pinkki-blogiin linkin tänne? Toisen Aina Valppaan eloa kun on mielenkiintoista seurata, meidän karvanaamathan ovat melkein "sukulaisia!" :-D

    VastaaPoista
  4. Laita toki, mäkin voisin linkittää Pinkin tänne! Niin on meidänkin helpompi seurailla "sukulaispojan" elämää ;)

    Meillä väreinä on tällä hetkellä lähinnä peruspunaista ja tuota oranssia ja vaihtelevasti muita :D Mutta löytyypä muuten kyllä yksi pinkki possulelu!

    VastaaPoista